Teknologian hyödyntäminen



Teknologiaa voidaan käyttää tehokkaasti kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseen. Sen avulla voidaan turvata hyvinvointipalvelut, kun entistä harvempi voi huolehtia suuresta joukosta palveluja tarvitsevia ihmisiä[1].  Haja-asutusalueiden palveluja voidaan puolestaan turvata tietoteknologian ja sähköisien palvelujen avulla.[2] Teknologia voi tulla myös asiakkaan lähelle. Itsehoitopisteet antavat asiakkaalle mahdollisuuden käyttää tarvittavaa teknologiaa, esimerkiksi verenpaineen mittaamiseen.

Tietoteknologisten välineiden käyttö vaatii palvelujärjestelmän kehittämistä sekä muutoksia työkäytännöissä ja ammatillisessa osaamisessa. Merkittävimpiä haasteita tällä hetkellä on saada erilaiset ratkaisut arjen hyötykäyttöön. Toimivat ratkaisut voivat jäädä hyödyntämättä, mikäli asiakkaat eivät osaa tai halua käyttää laitteita tai laitteet eivät integroidu osaksi palvelujen muuta kokonaisuutta. Tällainen tilanne voi olla muun muassa ikäihmisten ja teknologiaa pelkäävien kohdalla. Myös laitteiden ja ohjelmien hinnat heikentävät hyödynnettävyyttä. Laitteiden käytön opettaminen tulisi suunnitella asiakkaiden tarpeita kuunnellen.[3]

Teknologian avulla on mahdollista edesauttaa arjen sujuvuutta ja luoda ratkaisuja, jotka edesauttavat palvelujen käyttäjän kokemaa arkea. Perinteisesti hyvinvointiteknologia on tarkoittanut turvallisuuteen ja helppokäyttöisyyteen liittyvän teknologian hyödyntämistä asiakkaiden tarpeisiin tai terveydenhuoltoon liittyvien laitteiden hyödyntämistä potilaan hoidossa. Teknologian kehitys ja laitteiden pienentyminen avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi paikannusteknologian kehittymisen myötä. Muistisairaille suunnatut, paikantavat turvapuhelimet ovat nykyisellään arkipäiväinen ilmiö.

Sosiaalinen isolaatio, jossa henkilöllä tai ryhmällä ei ole juurikaan kosketusta tai yhteistyötä muuhun yhteiskuntaan on osittain ratkaistavissa myös teknologian avulla. Osallistuminen tapahtumiin tai ryhmäkeskustelut teknologian avustamana tarjoaa mahdollisuuden osallistua erilaisiin tapahtumiin ja luoda kontakti ihmisiin, vaikkakaan teknologia ei kokonaisuudessaan voikaan korvata kasvokkaista ihmiskontaktia.

Kansalaisille pyritään tarjoamaan palveluita, jotka tehostavat palveluiden saumattomuutta. Kansallisen Terveysarkiston (Kanta)  palveluilla edistetään kansalaisten hoitotietojen saatavuutta ja hoidon jatkuvuutta sekä potilasturvallisuutta.[4]  Myös sosiaalihuollossa ollaan siirtymässä sähköiseen asiakastietovarantoon (KanSa). Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) avulla puolestaan tavoitellaan asiakkaille hyödyllistä, sujuvaa ja helppoa sähköistä asiointia julkisiin palveluihin.[5]

Teknologia voidaan hyödyntää kansalaisen vastuunoton lisäämiseen oman terveyden ja hyvinvoinnin seuraamisesta. Esimerkiksi Pärjäin-pilotissa on kehitetty ja pilotoitu sydänsairaille tarkoitettuja e-terveyspalveluita sähköisellä alustalla. Puhelimia ja taulutietokoneita voidaan hyödyntää esimerkiksi fysioterapian harjoiteohjelmissa[6]. Arkisissa tapahtumissa syntyvän tiedon kerääminen esimerkiksi liikunnasta, unesta sekä ravinnosta on mahdollista sovellusten ja laitteiden avulla (esimerkiksi hyvinvointirannekkeet ja internetin sovelluspalvelut). Tätä kautta on mahdollista vaikuttaa omahoidon tehokkuuteen ja vähentää mahdollisesti tarvetta esimerkiksi seurantakäynteihin (erilaiset mittarointilaitteet, kuten verenpainemittarit). Myös peliteknologian kautta on mahdollista aktivoida niin nuoria kuin vanhojakin liikkumaan omien mahdollisuuksiensa rajoissa, suunnittelemalla kohderyhmien tavoitteita edistäviä pelejä. Liikkeen tunnistuksen yhdistävät laitteet mahdollistavat esimerkiksi kuntouttavien toimenpiteiden toteuttamisen pelimaailman kautta.
Futuristic history- hankkeessa on puolestaan hyödynnetty lisätyn todellisuuden konseptia[7].


[1] Sosiaali- ja terveysministeriön uutinen hyvinvointiteknologiasta: http://www.stm.fi/tiedotteet/verkkouutinen/-/view/1568719

[2] Raportti sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnasta (2014): http://www.socom.fi/sites/default/files/tiedostot/raportti_sote-ict_versio1.pdf

[3] Merja Tepposen artikkeli sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakoinnista: http://www.edusampo.fi/sote/documents/loppuraportti_10.pdf

[6] Kauppalehden artikkeli pelifirman laajentamisesta fysioterapiaan: http://www.kauppalehti.fi/omayritys/pelifirma+laajentaa+fysioterapiaan/201309504047



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Blogitekstit (Atom)