Teknologiaa voidaan käyttää tehokkaasti kansalaisten
hyvinvoinnin lisäämiseen. Sen avulla voidaan turvata
hyvinvointipalvelut, kun entistä harvempi voi huolehtia suuresta joukosta
palveluja tarvitsevia ihmisiä[1]. Haja-asutusalueiden palveluja voidaan puolestaan
turvata tietoteknologian ja sähköisien palvelujen avulla.[2]
Teknologia voi tulla myös asiakkaan lähelle. Itsehoitopisteet
antavat asiakkaalle mahdollisuuden käyttää tarvittavaa teknologiaa, esimerkiksi
verenpaineen mittaamiseen.
Tietoteknologisten välineiden käyttö vaatii palvelujärjestelmän
kehittämistä sekä muutoksia työkäytännöissä ja ammatillisessa osaamisessa. Merkittävimpiä haasteita tällä hetkellä on saada erilaiset
ratkaisut arjen hyötykäyttöön. Toimivat ratkaisut voivat jäädä
hyödyntämättä, mikäli asiakkaat eivät osaa tai halua käyttää laitteita tai laitteet eivät integroidu osaksi palvelujen muuta
kokonaisuutta. Tällainen tilanne voi olla muun muassa ikäihmisten ja teknologiaa
pelkäävien kohdalla. Myös laitteiden ja ohjelmien hinnat heikentävät hyödynnettävyyttä.
Laitteiden käytön opettaminen tulisi suunnitella asiakkaiden tarpeita
kuunnellen.[3]
Teknologian avulla on mahdollista
edesauttaa arjen sujuvuutta ja luoda ratkaisuja, jotka edesauttavat palvelujen
käyttäjän kokemaa arkea. Perinteisesti hyvinvointiteknologia on tarkoittanut
turvallisuuteen ja helppokäyttöisyyteen liittyvän teknologian hyödyntämistä
asiakkaiden tarpeisiin tai terveydenhuoltoon liittyvien laitteiden
hyödyntämistä potilaan hoidossa. Teknologian kehitys ja laitteiden
pienentyminen avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi paikannusteknologian
kehittymisen myötä. Muistisairaille suunnatut, paikantavat turvapuhelimet ovat
nykyisellään arkipäiväinen ilmiö.
Sosiaalinen isolaatio, jossa henkilöllä
tai ryhmällä ei ole juurikaan kosketusta tai yhteistyötä muuhun yhteiskuntaan
on osittain ratkaistavissa myös teknologian avulla. Osallistuminen tapahtumiin
tai ryhmäkeskustelut teknologian avustamana tarjoaa mahdollisuuden osallistua
erilaisiin tapahtumiin ja luoda kontakti ihmisiin, vaikkakaan teknologia ei
kokonaisuudessaan voikaan korvata kasvokkaista ihmiskontaktia.
Kansalaisille pyritään tarjoamaan
palveluita, jotka tehostavat palveluiden saumattomuutta. Kansallisen Terveysarkiston
(Kanta) palveluilla edistetään kansalaisten hoitotietojen saatavuutta ja
hoidon jatkuvuutta sekä potilasturvallisuutta.[4]
Myös sosiaalihuollossa ollaan
siirtymässä sähköiseen asiakastietovarantoon (KanSa). Sähköisen asioinnin ja
demokratian vauhdittamisohjelman (SADe-ohjelma) avulla puolestaan tavoitellaan
asiakkaille hyödyllistä, sujuvaa ja helppoa sähköistä
asiointia julkisiin palveluihin.[5]
Teknologia voidaan hyödyntää
kansalaisen vastuunoton lisäämiseen oman terveyden ja hyvinvoinnin
seuraamisesta. Esimerkiksi Pärjäin-pilotissa on kehitetty ja pilotoitu
sydänsairaille tarkoitettuja e-terveyspalveluita sähköisellä alustalla.
Puhelimia ja taulutietokoneita voidaan hyödyntää esimerkiksi fysioterapian
harjoiteohjelmissa[6].
Arkisissa tapahtumissa syntyvän tiedon kerääminen esimerkiksi liikunnasta,
unesta sekä ravinnosta on mahdollista sovellusten ja laitteiden avulla
(esimerkiksi hyvinvointirannekkeet ja internetin sovelluspalvelut). Tätä kautta
on mahdollista vaikuttaa omahoidon tehokkuuteen ja vähentää mahdollisesti tarvetta
esimerkiksi seurantakäynteihin (erilaiset mittarointilaitteet, kuten
verenpainemittarit). Myös peliteknologian kautta on mahdollista aktivoida niin
nuoria kuin vanhojakin liikkumaan omien mahdollisuuksiensa rajoissa, suunnittelemalla
kohderyhmien tavoitteita edistäviä pelejä. Liikkeen tunnistuksen yhdistävät
laitteet mahdollistavat esimerkiksi kuntouttavien toimenpiteiden toteuttamisen pelimaailman
kautta.
Futuristic history- hankkeessa on
puolestaan hyödynnetty lisätyn todellisuuden konseptia[7].
[1]
Sosiaali- ja terveysministeriön uutinen hyvinvointiteknologiasta: http://www.stm.fi/tiedotteet/verkkouutinen/-/view/1568719
[2] Raportti
sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnasta (2014): http://www.socom.fi/sites/default/files/tiedostot/raportti_sote-ict_versio1.pdf
[3] Merja
Tepposen artikkeli sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden ennakoinnista: http://www.edusampo.fi/sote/documents/loppuraportti_10.pdf
[4] THL:n
kuvaus Kanta-palveluista: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/organisaatio/rakenne/yksikot/oper/tiedonhallintapalvelut/kanta_palvelut
[5]
Valtiovarainministeriön tiedote SADe-ohjelmasta: http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20111208Minist/name.jsp
[6]
Kauppalehden artikkeli pelifirman laajentamisesta fysioterapiaan: http://www.kauppalehti.fi/omayritys/pelifirma+laajentaa+fysioterapiaan/201309504047
[7]
Artikkeli Futuristic History –hankkeesta: http://www.utu.fi/fi/yksikot/bid/ajankohtaista/uutiset/Sivut/Futuristic-History--hanke-her%C3%A4tt%C3%A4%C3%A4-historian-henkiin.aspx
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti